Ghanalais-yhdysvaltalaisen Yaa Gyasin romaani Matkalla kotiin (Homegoing) alkoi kiinnostaa minua heti kun siitä kuulin. Onneksi se löytyikin loppusyksyllä kirjaston uutuushyllystä, ja joululomalla oli aikaa teoksen lukemiseen. Kirja on vuonna 1989 syntyneen Gyasin esikoisteos, ja henkeäsalpaavan hieno sellainen. Kirja on saanut kansainvälistäkin mainetta, joten en ole suinkaan ainoa, joka kirjasta on vaikuttunut.
Kirjassa seurataan sukupolvi sukupolvelta ghanalaistaustaisten - tai ghanalaisten - ihmisten elämää Atlantin molemmin puolin. Alussa on Effia, kaunis nuori nainen, joka avioituu valkoisen miehen kanssa ja asettuu asumaan Kultarannikolle linnoitukseen. Linnoituksen pohjakerroksessa omassa ulosteessaan kohtaloaan odottavat ja pelkäävät vangitut miehet ja naiset. Heidät tullaan viemään orjiksi Atlantin yli. Vankien joukossa on myös Effian sisarpuoli Esi. Orjalaiva vie hänet Yhdysvaltoihin. Eletään 1700-luvun loppua.
Tästä edetään sukupolvi kerrallaan valtameren molemmin puolin. Matkalla kotiin -kirjan rakenne on mainio ja toimiva. Yksi luku per yksi henkilö. Keiden osa lopulta on parempi, orjien vai niiden, jotka jäävät Afrikkaan, ja joiden maat valkoiset valloittavat?
Teos käsittelee suuria teemoja yksittäisten ihmisten kautta. Taustalla vaikuttavat monet yhteiskunnalliset teemat ja muutokset, vaikkei niitä välttämättä mainita. Yhdysvaltojen sisällissotaa sivutaan lyhyesti, Länsi-Afrikan kolonisaatiota niinikään. Vaikkei orjuuden historiasta tai vaikkapa Yhdysvaltojen mustien ihmisoikeustaisteluista juuri tietäisi, kirjaa voi silti lukea mainiosti, vaikkei näitä teemoja juuri selitetä. Se jättää tilaa yksittäisten ihmisten elämäntarinoille. Suurena teemana kulkee mielestäni ennen muuta mustien ja valkoisten välinen epätasa-arvo ja rasismi. Sen muodot vaihtelevat, mutta tuntuvat aina vain pysyvän.
Matkalla kotiin on paikoin raastavaa luettavaa, sillä epäoikeudenmukaisuuden tuntee. Yhdysvaltojen synkkä historia ei jätä rauhaan. Miten rakenteellinen rasismi on todella voinut olla niin julmaa, ja miten se vain jatkuu - saammehan edelleen lukea usein uutisissa muun muassa siitä, miten mustat joutuvat poliisien ampumiksi. Kirjaa lukiessa voi vain ihmitellä, miten Barak Obama onnistui nousemaan Yhdysvaltojen presidentiksi suhteessa siihen riistoon, mitä historian saatossa on tapahtunut.
Kirjassa on onneksi alussa sukupuu, sillä muutoin sukupolvissa ja nimissä saattaisi mennä sekaisin. Sinänsä kirja on kyllä selkeä ja se etenee kronilogisesti. Kirja alku tuntui kenties hieman hitaalta lukea, mutta nopeasti teksti (palkitun Sari Karhulahden kääntämänä) imaisi mukaansa. Minulle jäi erityisesti mieleen H:n kohtalo 1800-luvun lopulla - vangitseminen ja raaka pakkotyö hiilikaivoksella kuoleman ja hiilipölyn hengittäessä niskaan.
Kuten tästä arvata saattaa, pidin kirjasta todella paljon. Minusta tuntuu, että juuri tällainen kirjallisuus voi mahdollisesti muuttaa maailmaa. Kirjoilla on ihmeellinen voima viedä eri aikoihin, erilaisten ihmisten nahkoihin. Voima värisyttää, kauhistuttaa, ihastuttaa.
Yaa Gyasi: Matkalla kotiin
Otava 2017
alkup. Homegoing, 2016, suom. Sari Karhulahti.
370 sivua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti