Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville

Kirjailija: Mary Ann Shaffer & Annie Barrows
Teos: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville

Otava, Seven-pokkari
298s.
Alkuteos: The Guernsey Literary and Potato Peel Pie Society (2008)
Suomentaja: Jaana Kapari-Jatta (suom. 2010)



Mistä kertoo?

Kirjallinen piiri -romaani liian pitkine nimineen on jo jokusen vuoden vanha teos.  Kirjemuoto piti minut siitä loitolla melko pitkään, mutta tänä kesänä sain teoksen viimein luettua. Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville on kepeää luettavaa, joka vie lukijansa toisen maailmansodan tuntumaan kirjemuodossa.

Kirjan alussa englantilainen kirjailija-kirjoittaja Juliet saa kirjeen Kanaalisaarilta. Kirjeen myötä alkaa kirjeenvaihto, ja Juliet saa kuulla yhden jos toisenkin tarinan Guernseyn saaren saksalaismiehityksen ajalta. Juliet päättää matkustaa saarelle itsekin ja ottaa saarten sodanaikaisen elämän tulevan kirjansa aiheeksi. Vastaanotto on lämmin ja ystävyyksiä ja rakkautta on ilmassa.

Mitä mieltä olin?

Kirjeromaani on haastava laji. Valitettavasti kirjallinen piiri olisi mielestäni toiminut paremmin aivan tavallisena romaanina. Kirjemuoto tekee kirjasta, varsinkin alussa, hieman sekavan ja vaikeasti seurattavan, kun kirjeiden kirjoittajia on niin paljon. Samalla tuntuu, ettei kirjailija ole ottanut huomioon asioita, jotka kirjeromaanissa ovat aivan olennaisia. Ensinnäkin eri kirjoittajien äänet ja kirjoitustyylit ovat tosielämässä erilaisia, joten voisivat ne olla sitä romaanissakin. Sen sijaan lähes kaikkien kirjeiden kirjoittajien tyyli on sarkastinen ja nokkela. Muutenkin muutamilla hahmoilla on samanlainen tapa ilmaista itseään. Mielestäni se on erittäin epärealistista. Jos itse ajattelen, että suunnilleen kuka tahansa tavallinen 1940-luvulla elävä ihminen kirjoittaa ylös kokemuksiaan sodan ja miehityksen ajalta, olisi luvassa etupäässä päälauseita, tavanomaisuutta, yksinkertaista kieltä. Ei niinkään leikittelyä hauskoilla sanoilla ja suuria kirjallisia lahjakkuuksia, ainakaan ihan kaikkien osalta. 

Lukuisissa kirjan kirjeissä lisäksi kuvataan tapahtumia hyvinkin romaanimaisessa hengessä, ja kirjeissä tuodaan esiin asioita, joita kirjeissä ei oikeasti tuotaisi. Esimerkiksi Juliet kirjoittaa ystävälleen Sidneylle kiitoksen tämän lahjoista, kuvaillen tarkasti mitä nämä lahjat ovat. Kyllähän Sidney vallan hyvin tiesi, mitä hän oli Julietille lähettänyt, joten kuvailu ei tosielämän kirjeessä olisi muuta kuin järjetöntä. Näistä syistä en olisi tehnyt kirjasta kirjeromaania, jos se olisi lähtenyt omasta kynästäni - tai olisin tehnyt siitä genressään paremman.

Muutoin kirjan tarina etenee jouhevasti, ja Kirjallinen piiri on sota-aiheestaan huolimatta kepeä ja viihdyttävä lukukokemus. Jollei niinkään kiinnitä huomiota kirjan ongelmiin kirjeromaanina, on romaani oivaa kesä- (tai minkä tahansa vuodenajan) luettavaa, kun haluat lukea mukavalla ja hyvällä kielellä kirjoitetun romaanin, joka ei jää mieltä liian pitkäksi aikaa vaivaamaan. Juoni on jokseenkin ennalta-arvattava, mutta tämän sarjan romaaneissa useimmiten on, ja tietysti se tuo myös tyytyväisyyden tunnetta lukijalle, kun loppu ei ole surullinen tai jää avoimeksi. Tavallaan kirjan kohdalla siis saa mitä tilaa. 

Omalta osaltani tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun luin mitään liittyen Kanaalisaarten historiaan. En edes tiennyt, että saaret olivat saksalaismiehitettyjä toisen maailmansodan aikana! Tässäkin mielessä tämä oli kiva lukukokemus.

Arvioni: 3/5