Viikon mietelause: "Hyvin suunniteltu on yhä tekemättä."
Kiitos tästä(kin) Turun radion Jouni Koutoselle.
Luin eilen Inka Nousiaisen uuden romaanin Kirkkaat päivä ja ilta. Lainasin sen kirjastosta jo heti sen tultua sinne, luin silloin pari sivua, mutta se jäi kesken. Viime sunnuntaina loikoessani bikineissä aurinkotuolissa tartuin siihen uudelleen, ja sehän vei mennessään. Viimeisen kymmenen sivua luin eilen, kun sunnuntai-iltana en jaksanut. Voin suositella!
Kirja kertoo 1930-luvun lopulla elävästä Iidasta, nuoresta opettajattaresta, joka rakastuu sillalla mieheen. Se kertoo myös nykyaikana vanhuuttaan elävästä Edlasta, Iidan siskosta, joka tutustuu yllättäen nuoreen Viljamiin. Menneisyys on arvoitus, tottakai se on arvoitus koska kaikissa nykykirjoissa se on, mutta tarina on kuitenkin kaunis. Erityisen kaunista on kuitenkin Nousiaisen kieli. Suosittelen suunnattomasti! Myyntilauseeseen voisi kuulua myös se, että romaanissa on alle 130 sivua, joten sen voi lukea nopeasti, vaikka yhdellä sivulla toisaalta onkin paljon tekstiä. Onneksi se ei jäänyt pölyttymään yöpöydälle vaan tuli luettua loppuun. Parhaita pitkään aikaan lukeamiani kirjoja. Tämä voisi olla syksyllä Finlandia-ehdokkaana.
Perjantai-iltana sisko testasi pitkään käyttämättä olleita lenkkareita seuraavan päivän marathonia varten, minä keräsin kukkia. Uudeksi miltei-lempi-kukakseni tuli ukontulikukka.
1 kommentti:
Inka Nousiaisen nimi laitettu muistiin.
(ja jatkan tästä töiden tekemistä, jos kerran hyvä suunnittelu ei riitä :))
Lähetä kommentti