Päivä 22: Paras omistamani kirja
Tämä kohta ei ole kovinkaan jännittävä sinänsä, sillä omistan aika paljon kirjoja ja minulla on tapana ostaa kirjoja, joista uskon pitäväni tai jotka olen jo lukenut ja joista pidän. Mutta listataanpa nyt kuitenkin joitain kirjahyllyni helmiä. Kaikki eivät suinkaan ole romaaneja.
Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla
Kjell Westö: Missä kuljimme kerran
Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala
Viktor Jerofejev: Hyvä Stalin
Minna Sarantola-Weiss: Reilusti ruskeaa (ihanasti 1970-luvun Suomea ja erityisesti seiskytluvun arkea kuvaava kirja, ja onneksi paljon paljon kuvia mukana!)
Eilispäivän Suomi (Kertoo arkipäivän Suomesta suunnilleen vuosina 1945-1965; paljon kuvia ja käytännön tietoa, jota voi usein olla aika hankala löytää. Julkaisijana ihana Valitut palat.)
Mary Webb: Pieni suuri neulekirja
Camilla Mickwitz: Emilia ja Onni (Mickwitzin lastenkirja, jonka muista lähinnä aivan ihanana animaationa. Olin aika onnessani, kun tämä löytyi kirppikseltä 20 sentillä)
Sari Savikko: Joulukirja
Edith Södergran: Runot
Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun
Anna Gavalda: Kunpa joku odottaisi minua jossakin (En yleensä pidä novelleista, mutta Gavalda on poikkeus. Oikeastaan ainoa novellikokoelma Tuuve Aron Sinikka Tammisen oudon tyhjiön lisäksi, mistä olen koskaan tykännyt.)
Sirpa Kähkönen: Vihan ja rakkauden liekit (Kertoo kommunisteista 1930-luvun valkoisessa Suomessa, hyvin mielenkiintoinen tutkimus)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti